Tarvitset luotettavan VENEEN ja MOOTTORIN, joilla uskallat lähteä tarvittaessa kauaskin avomerelle.

Veneessä, joka soveltuu rannikko- ja saaristo-olosuhteisiin tulee olla laitakorkeutta ja etenkin perässä kantavuutta, niin että kaksi raavasta miestä pystyy olemaan samalla puolella veneen suuremmin kallistelematta. Pituus tulisi olla vähintään 5-6 m. 

Moottoriksi käy moottori kuin moottori, kunhan sillä pystytään ajamaan pienillä kierroksilla eli uistelunopeudella 2-3 solmua moottorin vaurioitumatta esim.  nelitahti, mutta lähes yhtä hyvin pystytään myös operoimaan kaksitahtisilla. 

KAIKULUOTAIN ja MERIKARTTA ovat tarpeen , että saat tietoosi syvyyslukemat, etkä aja niin helposti matalaan. Kaiusta saat myös infoa alueella liikkuvista silakka yms. parvista.

Alkuun päästäksesi tarvitset lisäksi SIVUPLAANARIN eli sivukelkan. Sellaisen voit valmistaa itse esim. Vetouistelulehdessä 4/1996 s. 12 tai 4/1998 s. 23 olleen ohjeen mukaisesti.

Näitä sivuplaanareita on yksi kappale vasemmalla ja yksi  veneen oikealla puolella. Ne on kiinnitetty veneeseen ns. pääsiimalla (d = n.1 mm), jota on ulkona veneen kummallakin puolella maksimissaan 50 m kelistä riippuen. Tästä seuraa, että teoreettisesti tarkastellen kalastusleveys voisi olla jopa 100m !
Käytännössä sivuplaanarit jäävät jälkeen veneestä ts. sivuplaanarit eivät kulje veneen rinnalla.

Sivuplaanari on tärkeä väline, koska sen liike antaa taas vieheille lisäliikettä.

Myös lohi väistää venettä, joten sivukelkat ovat välttämättömät.