Muutamia muistikuvia suomalaisen koulun vaiheista                                                         Etusivulle

Kansalaiskoulu toimi aluksi Ristikarin koululla. Ahdasta oli joten ala-asteeen luokista osa
työskenteli iltavuorossa klo 12 alkaen. Puutyöt pidettiin veistoluokassa, tekstiilityöt ylhäällä
käsityöluokassa, kotitalous opetuskeittiössä, johon kuului pieni oma ruokasali. Pesutupa
muuripatoineen oli yhteinen ruokalan keittiön kanssa. Nykyisin nuo tilat on saneerattu suureksi
keskuskeittiöksi, joka toimittaa ruokaa oman keittiön lisäksi mm. Itälään ja Pursisalmelle.
Luokkatunnit pidettiin nykyisissä luokissa jne.

Myöhemmin luokkatunnit, tekstiilityöt ym. siirrettiin pidettäväksi Kauppiaankadun vanhaan
kouluun mutta ainakin kotitalous jäi vielä Ristikarille. Oppilaat joutuivat vaihtamaan koulua
kesken päivän kävellen tai pyöräillen. Kauppiaankadunkoulu sijaitsi I Apteekin ja vaatetus-
liikkeen välissä. Siellä oli monia puutteita mm. ilman pilasi haju, joka tuli alhaalta olevasta
perunavarastosta, joka kuului jollekin ravintolalle.

Oman koulun tarve oli huutava ja niinpä löytyikin asiaa ponnekkaasti ajavia, suurimman työn
teki johtajaopettaja Antero Rankala. Kun lupa koulun rakentamiseen saatiin, oli monta taistelua
vielä edesä mm. juhlasalin kokoa pidettiin liian suurena. Sitkeän ponnistelun jälkeen se kuitenkin
hyväksyttiin. Kun koulua ruvettiin rakentamaan, häädettiin loputkin kansalaiskoulun luokat
Ristikarilta. Ruotsinkieliset olivat saaneet uuden Rådmannin koulun. Siellä oli kaksi oetuskeittiötä,
joista toinen oli tyhjillään. SInne sijoitettiin kotitalousopetus. Myös metallityö pidettiin Rådmannilla.
Kokonainen lukuvuosi vieraassa uudessa koulussa oli henkisesti raskas sekä oppilaille, että
opettajille.

Oman koulun saaminen oli suuri ilo. Sen hyväksi oltiin valmiita tekemään töitä.
Talkootyönä jokainen opettaja teki oman aineensa kalustohankinnat ja koitti aika viettää koulun
vihkiäiset. Vihkiäiset pidettiin sunnuntaina, joulukuun 8. 1968 klo 17.00.