Muutamia muistikuvia suomalaisen koulun vaiheista Etusivulle
Kansalaiskoulu toimi aluksi
Ristikarin koululla. Ahdasta oli joten ala-asteeen luokista osa
työskenteli iltavuorossa klo 12 alkaen. Puutyöt pidettiin
veistoluokassa, tekstiilityöt ylhäällä
käsityöluokassa, kotitalous opetuskeittiössä,
johon kuului pieni oma ruokasali. Pesutupa muuripatoineen oli
yhteinen ruokalan keittiön kanssa. Nykyisin nuo tilat on saneerattu
suureksi keskuskeittiöksi, joka toimittaa ruokaa oman
keittiön lisäksi mm. Itälään ja Pursisalmelle.
Luokkatunnit pidettiin nykyisissä luokissa jne.
Myöhemmin luokkatunnit,
tekstiilityöt ym. siirrettiin pidettäväksi Kauppiaankadun
vanhaan kouluun mutta ainakin kotitalous jäi vielä
Ristikarille. Oppilaat joutuivat vaihtamaan koulua kesken päivän
kävellen tai pyöräillen. Kauppiaankadunkoulu sijaitsi
I Apteekin ja vaatetus- liikkeen välissä. Siellä
oli monia puutteita mm. ilman pilasi haju, joka tuli alhaalta olevasta
perunavarastosta, joka kuului jollekin ravintolalle.
Oman koulun tarve oli huutava
ja niinpä löytyikin asiaa ponnekkaasti ajavia, suurimman
työn teki johtajaopettaja Antero Rankala. Kun lupa koulun
rakentamiseen saatiin, oli monta taistelua vielä edesä
mm. juhlasalin kokoa pidettiin liian suurena. Sitkeän ponnistelun
jälkeen se kuitenkin hyväksyttiin. Kun koulua ruvettiin
rakentamaan, häädettiin loputkin kansalaiskoulun luokat
Ristikarilta. Ruotsinkieliset olivat saaneet uuden Rådmannin
koulun. Siellä oli kaksi oetuskeittiötä, joista
toinen oli tyhjillään. SInne sijoitettiin kotitalousopetus.
Myös metallityö pidettiin Rådmannilla. Kokonainen
lukuvuosi vieraassa uudessa koulussa oli henkisesti raskas sekä
oppilaille, että opettajille.
Oman koulun saaminen oli
suuri ilo. Sen hyväksi oltiin valmiita tekemään töitä.
Talkootyönä jokainen opettaja teki oman aineensa
kalustohankinnat ja koitti aika viettää koulun vihkiäiset.
Vihkiäiset pidettiin sunnuntaina, joulukuun 8. 1968 klo 17.00. |