OH-AYO MATKALLA MARMANDEEN
JA TAKAISIN


Pilotit Kaj Granström ja Paavo Seiro


Ja tässä on alustavasti suunniteltu meno reitti...



Ja tähän väliin toivottavasti reissulta kuvia ja textejä.. sivuja päivitetään lennon edetessä..

Ja jos oikein menee tätä reittiä takaisin...



Kone Malmin kentällä odottamassa odottamassa H-hetkeä...



Ylläolevalla koneella nokka pitäisi ottaa kohti ranskaa.  Kone juuri huollettu, joten sen puolesta ei pitäisi ongelmia olla.  
Kartat ja muut romppeet on jo hoidettu kuntoon,  Visassa on potkua ja yhteydet sääherraan tilattu.  Kuvanoton 26.05.06 
hetkellä pilvet matalalla, mutta vielä ei ole kiire.




30.05 Nyt ollaan jo niin pitkällä että ollaan päästy lastaushommiin, kuten kuvasta näkyy.Huonoja 
kelejä on luvassa varsinkin Ruotsiin, saas nähdä miten käy. Torstaiksi tulee myrskykeskus 
eteläsuomeen joten olisi pakko päästä huomenna pois täältä, muuten menee plörinäksi koko homma!
Maarianhaminassa sitten taas viestitään... jos ei sää töki.. Paavo ihmettelee puuttuuko jokin ja 
aina puuttuu jotakin.. on ainakin mietteliään näköinen...




31.05 OH-AYO ilmassa kohti maarianhaminaa. Sää kylläkin kohtalainen. Kun tankkaamme koneen
Maarianhaminassa jatkamme välittömästi kohti Kalmaria. Paavo vasemmalla ja Kaj oikealla eli pilot-
tina. Jotain kiinnostavaa tuntuu olevan oikealla. Maaranhaminan saaristoa taustalla.




01.06 Maarianhaminan jälkeen lennettiin melko hyvässä säässä pitkin ruotsin itärannikkoa pitkin. 
Laivoja näky kovasti liikkuvan saarten välissä.




Noin puolessa välissä kohti Kalmaria jouduttiin matalaan keliin. Mietimme mitä tekisimme ja 
eihän siinä muuta sitten auttanut kuin oli pakko suunnata varakenttäämme kohti, joka oli 
Skavsta. Lähestyämme kyseistä kenttää sää näytti hiukan paranevan ja uskalsimme suunnata 
kohti alkuperäistä päämääräämme Kalmaria. Pääsimme lopultakin kun koukkasimme reilusti 
sisämaan kautta. Hyvät myötätuulet ja lentoajaksi Kalmariin tuli 2.5 tuntia. Näin se matka etenee ;-)




Lopultakin Kalmarin kentällä ja kuten maasta näkyy vetinen keli oli ollut täälläkin, mutta 
me päästiin kuivana laskuun saderintamien välitse.




Siinä purkaessamme kasseja koneesta taivaskin alko hymyileen. Ei muutakuin yömajan etsintään 
ja aamulla aikaisin pirteänä kentälle. No muutamat oluset ruuan kanssa matkan kunniaksi ja mitä 
enemmän mennään alaspäin kelit lämpenee ja matka alkaa etenemään. Paavolla taas unohtunut jo-
takin... verovappaat Maarianhaminasta?



01.06 Aamulla päästiin lähtemään kohti Parchimia,lennettiin Bornholmin yli.
Sää ei ollut kehuttava,jouduttiin kiertämään pahimpia sadekuuroja kun pilvet roikkuivat matalalla.



Muuta VFR liikennettä ei juuri ollut huonosta säästä johtuen.Päästiin hyvässä myötätuulessa perille.



Kuvissa näkyy meren ylitys ja Bornholmin ohitus.



Pilvet matalalla paikoin, mutta matka jatkuu...



02.06 Tankkauksen jälkeen taas huonossa säässä kohti Kasselia.Lentokorkeus vaihteli 2000 ja 500 
jalan välillä. Kone ainakin pysyy puhtaana kun lennetään koko ajan vesisateesa!Tehtiin taas sään 
takia koukkauksia. Onneksi on edes myötätuulta koko ajan,keskinopeus n.110kts.Tultuamme laskuun 
oli lämpötila Kasselissa 8 astetta.Hyvää kesänalkua! Huomenna yritämme kaikesta huolimatta perille.



Kasselin keskustaa...



Ja sitten toisesta kuvakulmasta.. ei oo tytöt kesäasuissa...



Lähdön jälkeen kuva Kasselin maisemista. Ollan tällä hetkellä Nancyssä ja etsitään ruokaa ja
yösijaa...





Lähellä ranskan rajaa sää paranee.Tankilla Bourgesissa.



Korkeus 4000ft ennen Marmandea.



02.06 Kotka on laskeutunut Marmandeen, illanvietto alkaa...

Yöllinen viesti sitten Klo: 03:00 03.06:tta.. (sivunpitäjä)

Saatiin lentää lopultakin hyvässä säässä Kasselista Nancyyn ja Bourgesehin kentälle ja tankkausten
jälkeen määränpäähän Marmandeen. Noin 15 tuntia tuli lennettyä vuoronperään toisen toimiessa
kartturina ja yhteydenpitäjänä. Retki omituinen, pitkät matkat huonossa säässä, kun sää ollut haas-
tava, mutta lopultakin sitten tultiin perille. YIPPII YIPPII Onpa hieno olo olla Ranskanmaalla, täällä
ei Vodka virtaa eikä Balalaikka soi vaan punaviiniä enemmänkin patonkia posket pullollaan.... Äsken
oltiin kentän hienosti järjestetyssä illanvietossa, kaikki olivat innoissaan, kun jokin oli tullut jopa suo-
mesta asti. Niin ja me Suomalaiset ollaan ylpeitä kun muut lähtivät nukkumaan, olivat Suomalaiset vii-
meiset Grumman lentäjät jotka pysyivät jalkeilla. No Englantilaisista oli hyvää vastusta, mutta ei ne-
kään pysyneet mukana. Mehän oltas jatkettu, mutta seura uupui ja mentiin sitten nukkumaan 03 yöllä.
JIPPII OH-AYO ... Vielä kun saatte sen Norman Whistler Trophyn, mulla se on ollut jo kaksi kertaa... (sivunpitäjä)



Tänään on taas ollut kiireinen päivä.Ollaan bussiretkellä ja sen jälkeen heti illanviettoon.



Grummanien rivistö.



Eilen oli juhlaillallinen ja sen yhteydessä jaettiin palkintoja erilaisista saavutuksista,mekin saimme pari pystiä! 
Soulaciin käytiin tutustumassa lentäen.Kuva marmanden kentältä missä on 28grummania.



Täällä on kesäinen keli kuten näkyy...Ollaan Soulacissa syömässä.24 grummania lensi tänne,lento kesti tunnin.
Soulacin kentällä Biskajanlahden rannalla syötiin meren antimia.Matkalla kenttien välillä piti olla 
tarkkana kun samalla reitillä oli parikymmentä muuta grummania lentämässä sekä kotkan näköisiä isoja lintuja.
(Kuvissa ollaan syöty ja toisessa konemme lentää víinitarhojen yli,Bordeauxin kaupunki siivenkärjen takana.)
Aamulla alkaa paluumatka kohti kotia.



Matkalla Soulacista takaisin Marmandeen



06.06 tässä seistään Marmandessa tankkausjonossa ennen kotimatkan alkua..

Ja sitten kännykän textiviestissä seuraavaa 06.06
Tänään lähettiin heti aamusta kotiinpäin. Seuraava tankkaus Bourgesissa. Kovan vastatuulen takia
keskinopeus vain 90 notsia ja korkeus 4000 jalkaa, että pääsisimme muutaman vuoren yli. Seuraa-
va laskupaikka poikkeuksellisesti Reims-Prunay (LFQA), jossa syötiin kentällä patongit ranskalai-
seen tapaan ja kun sadekuuro lakkasi niin heti ilmaan. Ranskan
joustava lennonjohto selvitti meidät
suoraan kohti Belgian rajaa. Lensimme Belgian yli sekavien rajoitusalueiden viidakossa kohti Hollantia 
ja laskeuduimme pienelle, mutta hienolle Teugen (EHTE) kentälle, jonne jäädään yöksi. Päivällä
lennettiin hyvässä säässä, mutta vastatuulessa kolmen maan ilmatilassa ja olimmeradioyhteydessä 
monen eri lennonjohdon kanssa. Välillä kuului radiosta kun joku muu Marmandesta kotiinsa lähtenyt 
Grumman lensi jossain muualla euroopan taivaalla. Matkaa taittui noin 1000km taivaalla. Nyt hotelliin 
nukkumaan ja kone lähtee ilmaan heti aamusta.. silleen..



Pariisi horisontin takana...



Waterloon ohitus



Perillä hollanissa Teugenin hienolla kentällä, ei muuta kuin syömään..



Hollannin tunnusmerki, puukenkiä ei näkynyt..



Aamulla lähdettiin teugenista kohti sönderborgia hienossa säässä,tässä lähellä saksan rajaa.



Tanskan sönderborgia, täällä pidettiin kahvihetki...



Lensimme tunnissa roskildeen.Koko ajan vastatuulta...



Tyypillisiä tanskalaisia taloja roskildessa..



Viikingit ovat tulleet satamaan! 
Huomenna 07.06 yritetään lentää kotiin jos sää sallii ollaan
iltapäivällä malmilla.



07.06 tässä ollaan tanskan ja ruotsin välissä ja korkeus 3000 jalkaa, jos kelit pysyy niin tämä on
viimeinen matkapäivä.



Ruotsin päällä on jonkun verran pilvisyyttä ja välillä kohtalaista turbulenssiä,turvavyöt on 
pidettävä kireinä.



Tukholman kohdalla tutkalennonjohtaja pyytää meitä nousemaan 4000 jalkaan vilkkaan 
liikenteen takia. Arvio että ollaan Malmilla 17:00 aikoihin, eli 07.06:tta.



Tässä palkintosaalis Norman Whisler kiertopalkinto ”haastavimmasta lennosta” sekä pokaali 
pisimmästä lennosta  sekä tervetuliaispullot Bordeaux punaviiniä. Saimmepas mekin nimemme
Laurin lisäksi...

OH-AYO laskeutui Malmin radalle 36 keskiviikkona 07.06 klo 17:30 suomen aikaa. Lensimme  
GPS:n tietojen mukaan yhteensä  n. 3053 mailia (5654 km.) lentoaikaa tuli reilut 29 tuntia, 
keskinopeus n. 105 solmua (195km/h).Laskeuduimme yhteensä 17 kertaa ja 13:lle eri kentälle 
Polttoainetta tankattiin n. 900 litraa sekä 2 litraa öljyä.

Paluumatkalla sää oli koko ajan erittäin hyvä, joskin Tanskaan asti oli vastatuulta mutta Ruotsissa ja
Suomessa  taas myötistä. Ainoat vaikeudet oli menomatkalla  sään kanssa etelä-Ruotsissa ja etelä-
Saksassa. Grumman  toimi loistavasti ja matka oli muutenkin erittäin onnistunut. Näimme upeita 
maisemia ja tapasimme ystävällisiä ihmisiä ja laskeuduimme hienoille kentille joista varsinkin Hollannissa 
sijaitseva Teugenin (EHTE) kenttä on mainitsemisen arvoinen. Vaikka kenttä oli pieni siellä oli sekä moottori-
että purjelentotoimintaa ja vielä laskuvarjo-  ja lennokkitoimintaa. Kaikki oli hyvin järjestettyä ja kentällä 
oli viihtyisä ravintola terasseineen missä pystyi jopa tilaamaan kahvia suomeksi! Lisäksi kenttä sijaitsi lähellä 
keskustaa, kuten kaikki muutkin kentät joilla kävimme. Itse asiassa Malmikin saisi olla vähän lähempänä 
Helsingin keskustaa, näin on näköjään muuallakin Euroopassa!

 Huvittava piirre oli myöskin että ainoat kentät joilla liikkuminen oli rajoitettua löytyi tietysti pohjoismaista, 
Ranskassa  ja Hollannissa ei ollut yli metrin korkeita aitoja kenttien ympärillä, lukituista porteista puhumattakaan!!

 


Ja tässähän ne onnelliset voittajat kotiutuneena. Ei muuta kuin ensivuoden matkaa mietti-
mään ja mahdollisesti useammalla koneella... jookos...


Etusivulle